Terve, haluatko
yrityksellesi:

Sanna Mäenpää Viestintäpäällikkö Fonecta Oy

Sanna Mäenpää on työskennellyt Fonectassa viestintäpäällikkönä viimeiset kuusi vuotta. Sitä ennen hän työskenteli toimittajana radio-, televisio- ja printtimedioissa.

Keskustelupalstoilla pohditaan ja meiltäkin usein kysytään, miten voisi estää sähköpostimarkkinoinnin omaan sähköpostiinsa. Sähköpostimarkkinointi ärsyttää, mutta miksi?

Jos lähdetään liikkeelle ihan sähköpostimarkkinoinnin perussäännöistä, niin yksityishenkilöiltä on aina saatava lupa markkinointiin. Yrityksen sähköpostiin voi markkinointiviestejä lähettää perustuen asiakassuhteeseen tai jos asia liittyy vastaanottavan henkilön työtehtävään ja vastuualueeseen. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ainahan näin ei ole.

Toimin Fonectassa viestintäpäällikkönä ja olen saanut sähköpostiini esimerkiksi tarjouksia kattoremontista ja viinikaapeista sekä tukun kryptistä IT-asiaa. Enpä ole kerrostaloon kattoremonttia tilannut, eikä tarvitse kovin ihmeellinen meedio olla tietääkseen, että nämä eivät liity edes kaukaisesti toimenkuvaani. Joka kerta tekisi mieli antaa asiasta palautetta kyseiselle yritykselle, mutta kaiken kiireen keskellä on helpompi vain klikata linkkiä, jonka avulla yhteystietoni poistuvat markkinoivan yrityksen jakelulistalta. (Jokaisessa viestissähän tulee ilmoittaa, miten postituslistalta voi poistua.)  

Vielä kamalammalta tuntuu, kun näen osoitelähteenä oman yrityksemme tarjoamat rekisterit. Kiva, kiva, taas melkoinen joukko ihmisiä kiroaa firmamme nimeä, vaikka markkinoivalla yrityksellä on aina itsellään vastuu kokonaisuudesta - kuten Asiakkuusmarkkinointiliitonkin ohjeet kertovat.

Voisiko vielä tehdä sellaisen säännön, että rekisterin tarjoava yritys saa määrätä, mitä viestejä kyseiselle kohderyhmälle saa lähettää tai ainakin kysyä asiaa, kun rekisteriä pyydetään? Näinhän moni vastuuntunteva yritys jo käytännössä tekeekin. He konsultoivat asiantuntijoita, selvittävät huolellisesti oikean kohderyhmän ja kohdentavat juuri heille räätälöidyn viestin. Tuloksena vähemmän poistumia yrityksen postituslistalta (mahdollisuus markkinoida jatkossakin säilyy), yrityksen brändi ei aiheuta negaatiota ja mikä tärkeintä yritys saa pienemmällä panostuksella enemmän kiinnostuneita asiakkaita. Oikein kohdentamalla vastaanottaja on tyytyväinen saadessaan relevanttia sisältöä ja yritys saa sitoutuneita asiakkaita - taitaa olla kuuluisa win-win-tilanne.

Mutta koska on vielä ikävän paljon yrityksiä, jotka lähettävät viestinsä "varmuuden vuoksi" vähän laajemmalle joukolle kuin potentiaalinen kohderyhmä oikeasti olisi, pilataan koko markkinointikanava. Jokainen meistä tietää, että vähintään tykinkuulahan siinä menee venttiiliin, kun sähköposti laulaa spämmiä, ja sen jälkeen ei halua enää vastaanottaa mitään markkinointia keneltäkään koskaan. Kiitos vaan näiden haulikolla ampujien ei muillakaan ole kohta ketään kenelle markkinoida edes asiaankuuluvia ja kiinnostavia palveluita. Itse ainakin haluan tietoa esimerkiksi viestinnän koulutuksista, seminaareista, kirjoista, palveluista ja alan uutisista.

Lisää aiheesta löytyy Fonectan asiakaslehdestä jutusta ”Kohdenna viestisi oikein” (s. 15). Ja kuten ”Saako olla 25 miljoonaa kuluttajaa” -jutussa (s. 8) todetaan ”Ohitse ovat ne ajat, jolloin lähetettiin puoli miljoonaa mainoskirjettä satunnaisille asiakasryhmille. Parhaimman tuoton investoinnilleen saa keskittämällä voimavaransa niille asiakkaille, jotka ovat todennäköisimmin kiinnostuneita yrityksen tuotteista tai palveluista.”

Tietoa sähköpostimarkkinoinnista ja kohdennuksesta on saatavilla vaikka kuinka paljon, joten toiminnan muuttaminen ei ole ainakaan siitä kiinni. Einsteinia lainatakseni: "Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia."

Hanna Isohanni-Nikula Community Manager Fonecta Oy

Hanna Isohanni-Nikula työskentelee Fonectan Palvelukehitys-tiimissä. Hannan juuret ovat syvällä markkinointiviestinnässä ja hän on erityisen kiinnostunut siitä, mikä meitä milloinkin motivoi ja miksi pysähdymme liian harvoin miettimään, miksi asioita tehdään juuri niin kuin niitä tehdään.

Joitain viikkoja sitten oma Facebook-fiidini alkoi täyttyä valokuvista, joissa kaverini esittelevät omilla etunimillään etiketitettyjä Coca-Cola-pulloja. Toissa viikolla MTV3 kertoi uutislähetyksissä ja Markkinointi&Mainonnan pääuutisessa uudistavansa koko olemuksensa – kaikki kanavabrändinsä ja visuaalisuutensa – vuoden loppuun mennessä. Pari viikkoa sitten Jolla julkaisi viimein puhelinlaitteensa ja sai ainakin Twitterin hetkeksi sekaisin.
 

Pari isoa brändiä ja yksi sellaiseksi tähtäävä. Tärkeitä ulostuloja jokainen. Mikä muu näitä yhdistää?

• Cokiksen uusi verkkostrategia – liquid contentiksi sitä kutsuvat – perustuu puhtaasti käyttäjien luomaan sisältöön ja sen leviämiseen.
• MTV3 lupaa tehdä kaikkien aikojen suurimman uudistuksensa avoimesti sosiaalista mediaa, pääsääntöisesti Facebookia ja Twitteriä hyödyntäen.
• Jolla ei pyydä kiinnostuneita vain ennakkotilaamaan puhelinta, vaan liittymään yhteisöön ja tuottamaan sekä applikaatioita että markkinointia tukevaa sisältöä: ”Join the movement”.

Jo vain. Joukkoistamista, yhteisöllisyyttä, sosiaalista mediaa ja jakamista kaikki tyynni.

Aikamme ehkä ärsyttävin buzzword ”sisältömarkkinointi” pitää sisällään suuren viisauden: oli tuotteesi mikä tahansa, pitää sen olla niin hyvä ja rakastettava, että siitä tai sitä ympäröivistä ilmiöistä riittää kohderyhmälle kiinnostavaa kerrottavaa. Tuotteesi tarina pitää kertoa niissä kanavissa, joissa kiinnostunut yleisösi on läsnä jo valmiiksi. Jos yleisösi huomaa tuotteessasi jotain feelua, sinun pitää kyetä kertomaan, mitä sille tehdään, jotta ongelmaa ei enää olisi.

Kun avaat yrityksesi ja tuotteesi tarinan verkkoon, joutuu tarinasi alttiiksi keskustelulle ja kommentoinnille. Kun pelaat avoimin kortein, pääsevät kilpailijasi iskemään kiinni heikkouksiisi.  Joudut kenties perustelemaan näkökantaasi moneen eri paikkaan ja tutkimaan, miten osoitettuihin ongelmakohtiin pitää puuttua.

Kamalaa. Miksi kukaan tekisi noin?

Jos yllämainitut uhat kääntää mielessään mahdollisuuksiksi oppimiseen ja kehittymiseen, alkaa sisältömarkkinoinnin mantroista löytymään jotain järkeäkin. Kun tarkastelet tarinaasi – tuotettasi ja toimintaasi – kriittisellä silmällä, löydät itsekin toimintasi mahdolliset sudenkuopat suhteellisen helposti ja voit tukkia ne ennen kuin kerrot tarinasi ulos. Parhaimmassa tapauksessa koko yrityksen toiminta tai yksittäinen tuote kehittyy, kun se ruoditaan näin läpi.

Vaihtoehtoja ja valinnan mahdollisuuksia on niin paljon, että asiakas kaipaa valintansa tueksi – usein tiedostamattaankin – jonkinlaista ideologiaa ja merkitystä: perusteluja siihen, miksi yritys toimii niin kuin toimii. Tämä ns. gut feeling -sääntö pelaa sekä kuluttaja- että b to b -kaupassa yhtä lailla pääsääntöisesti siksi, että ostopäätöksen tekee joka tapauksessa ihminen.

Jos tuotettasi ja toimintatapojasi tutkiskellessasi löydät tuotteestasi kaikkein olennaisimman – sen, miksi se on olemassa ja mikä sai sinut alun perin sen tekemään, olet luultavasti jo voiton tiellä. Jos onnistut lisäksi kommunikoimaan missiosi ymmärrettävästi ja tavoitat kohderyhmästäsi ne, jotka näkevät saman olemassaolon syyn järkevänä ja itselleen sopivana, olet löytänyt markkinointiviestintääsi menestyskonseptin ainekset.

Rehellisyys on yritystoiminnan oletusarvo, mutta läpinäkyvyys 2010-luvun uusi musta.

Tämän postauksen innoittivat:
Fonecta Yrityksille -palvelun kehitystyö, Simon Sinekin loistava kirja Start With Why sekä koko kevään jatkunut keskustelu sisältömarkkinoinnin teemojen ympärillä.